Eilisessä kirjoituksessani ideoin, että voisin kirjoittaa joku kerta asiaa vireystilasta. Vireystila on mielestäni yksi mielenkiintoisimmista asioista miettiessä ihmisen toimintaa. Tässä kirjoituksessani avaan käsitettä vireystila, sen tunnistamista ja sen säätelyä.
Kaikki lähtee aivoista
Vireystilaa ymmärtääkseen on aluksi miettiä ihmisen aivoja. Vireystilaa pohtiaksemme on hyvä tunnistaa yksinkertaistetusti aivojen kolme aluetta: aivorunko, limbinen alue, sekä aivokuori kerros. Aivorunko on syvin aivoalueemme, joka vastaa kehon toiminnoistamme kuten nälästä ja levontarpeesta. Aivorungon päällä on limbinen järjestelmä jota kutsutaan joskus myös nisäkäsaivoiksi. Limbinen järjestelmä vastaa mm. tunnereaktioistamme, uhkan havaitsemisesta sekä motivaatiosta. Näiden kahden kerroksen päälle alkaa kehittyä hitaasti, mutta varmasti noin 2vuotiaasta alkaen aivokuorikerros. Aivokuori kerros vastaa kognitiivisista taidoistamme (mm. muistaminen, päättely, ajattelu jne) sekä toiminnanohjauksestamme. Aivokuorikerros kehittyy keskimäärin noin 30vuotiaaksi asti ihmisillä.
Kaikkien kolmen kerroksen ollessa aktivoituneena voimme kuvitella esimerkiksi tilannetta jossa aikuinen on töissä ja huomaa nälän tunteen (aivorungon lähettämä viesti). Kyseinen henkilö tuntee olonsa epämukavaksi ja haluaisi lähteä lounaalle (limbisen järjestelmän viesti). Kyseinen henkilö kuvitteellisesti ajattelee kuitenkin, että meneillään oleva työtehtävä on hetken päästä valmis ja kykenee suunnittelemaan toimintansa niin, että hoitaa työtehtävänsä ripeästi loppuun ja jättää hetkeksi nälän tunteen huomioimatta. Kun työtehtävä on parin minuutin päästä valmis hän lähtee lounaalle (aivokuorros).
Lähes samaisen tilanteen voisi kuvitella lapselle: mitä pienempi lapsi sen nopeammin hän olettaa tarpeensa täyttyvän (aivokuorikerroksen kehittymättömyys syynä. Hyvä tiedostaa, että nepsylapsilla aivokuorikerros kehittyy noin 30%hitaammin). Okei, otetaan esimerkkinä vaikka vuoden ikäinen taapero, hän kuvitteellisesti leikkii keittiön lattialla leluillaan ja äiti on lämmittämässä ruokaa. Nälän havaitessaan lapsi itkee ja kiukuttelee välittömästi kunnes saa ruokaa. Kolmi-vuotias alkaa myös kiukutella nälän havaitessaan mutta todennäköisesti hoitaja osaa sanoittaa lapselle nälän tunnetta ja kertoa, että ruoka valmistuu hetkessä. Todennäköisesti tämä helpottaa jo tilannetta hieman. Jos mietimme ykkösluokkalaista lasta, juuri ennen koulu lounasta hänen saattaa olla vaikeampi keskittyä tehtäviin, mutta todennäköisesti hän pystyy ilman suurempaa hälinää odottamaan ruoka-aikaan saakka. Koululaisiin liittyvänä tahdonkin tässä kohtaa sanoa, että aivokuori kerros syö energiaa eniten ja energian väheneminen näkyy vireystilanlaskuna ensin limbiselle järjestelmälle ja siitä pikku hiljaa (jos energian tarvetta ei korjata) niin aivorungon alueelle.
Vireystila ja sen tunnistaminen
Vireystilanharjoitteluun on erilaisia tapoja ja menetelmiä. Itse olen lasten kanssa hyödyntänyt väriympyrää jossa väreinä on ollut vihreä, keltainen, punainen, musta ja harmaa.
Vihreä kuvastaa vireystilaa jossa lapsen on helppo keskittyä ja kuunnella. Aivokuorikerros on mukana toiminnassa. Tässä vireystilassa on hyvä opiskella.
Keltainen alkaa vireystila nousta ja lapsessa alkaa näkymään "varomerkkejä". Lapsi on levoton, lapsi huomioi ympäristöään aktiivisemmin. Lapsen "kuuntelu" saattaa alkaa kärsiä ja aikuinen joutuu ehkä toistamaan ohjeita useammin. Lapsen toiminta on nopea tempoisempaa. Vireystilan nousu on toimivaa esimerkiksi liikuntatunnin aikana. Aivokuorikerros alkaa vaimentua.
Punaisen värin kohdalla vireystila on ylivireä. Toiminta näyttäytyy samanlaiselta kuin keltaisella tosin aivokuorikerros edelleen vaimentuu, sen vuoksi kuunteleminen on vielä hankalampaa, muisti ja suunnittelu vaikeaa.
Musta kuvastaa taistele ja pakene ja jähmety tilaa. Aivokuorikerros ei ole käytössä. Lapsi voi käyttäytyä esimerkiksi aggressiivisesti. Lapsi ei kykene ottamaan sanallista ohjauta vastaan, aikuisen kysymykset tai rauhoitu käskyt eivät toimi.
Harmaa kuvastaa alivireistä tilaa. Enää aivorungon alue on käytössä ja lapsi on väsynyt. Alivireinen tila iltaisin ok, lapsi rauhoittuu ja nukahtaa helposti. Alivireisyys esimerkiksi koulu tunnilla voi olla lapsen kokeman uhkan tuomaa alivireisyyttä. Uhka voi olla esimerkiksi jos tehtävät ovat liian vaikeita tai lapseen kohdistuu kiusaamista. Myös nälkä voi johtaa alivireisyyteen.
Lapsen liikkuminen eri vireystiloissa kehittää hermostoa.
Kuinka säädellä vireystilaa?
Vireystilan säätelyyn on useita keinoja ja yksilön täytyy löytää itselleen sopivat tavat. Riittävä ravinto ja uni ovat kuitenkin kaiken a ja o, jota ei voi ohittaa. Kuvaan tässä muutamia keinoja vireystilan säätelyyn..
Hengitys on nopein tapa vaikuttaa hermostoomme. Pitkät ulospuhallukset rentouttavat kehoa ja kertovat ettei hätää ja laskevat vireystilaa. Nopeat ulospuhallukset taas nostavat vireystilaa. Lapset ovat yleensä hyvin toiminnallisia ja kaikki eivät motivoidu hengitysharjoituksiin. Ennen kaikkea keino kuin keino pitäisi olla hyvin harjoiteltu arjessa säännöllisesti ja niitä on vaikea alkaa harjoittelemaan kesken tunnekuohun. Toiminnallisten ja touhukkaiden pikkuisten kanssa esimerkiksi saippuakuplien puhaltelu on pitkiä puhalluksia vaativaa toimintaa joka voi ohjata myös keskittymistä mukavaan toimintaan ja rauhoittaa hetkeä.
Jos lapsi on jo päässyt mustaan vireystilaan taistele/pakene jähmety tilaan on tilanteen ratkaisemiseksi lisättävä turvaa riittävästi. Se mikä juuri tälle lapselle on turvaa on tutkimisen arvoinen asia. Joku meistä haluaa rauhaa ja toiselle se on kosketusta. Toiselle se on hiljaa sohvalla istumista vierekkäin ilman puhetta. Koska aivokuori kerros ei käytössä tällöin ei kannata puhua ja jos puhuu niin mahdollisimman lyhyitä sanoja. Tilanteen selvittely ja mahdolliset anteeksipyynnöt kannattaa jättää suosiolla rauhallisempaan hetkeen.
Jos aihe kiinnostaa tarkemmin voisin suositella kirjavinkkinä esimerkiksi:
Anne-Mari Jääskisen Mitä sä rageet. Lapsen ja nuoren tunnetaitojen tukeminen -kirjaa tai
aiemmin mainitsemaani kirjaa Stressin säätely. Kehityksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen ydin. Myös netistä löytyy tietoa aiheesta esimerkiksi täältä: https://www.nyyti.fi/hankkeet/takaisin-opintoihin-hanke-2019-2021/opintoihin-palaajan-paketti/vireystilan-ja-tunteiden-saately/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti