Syksyn pöpöt kiertää perheessä

 

Ihana viikonloppu vietetty rentoutuen.. Tai sitten ei. 

Maanantaina tuli soittoa päiväkodista keskimmäisestä lapsestani. Lapsi oli valittanut pääkipua ja istui vaan sohvalla jaksamatta osallistua leikkeihin. Muita oireita ei tuolloin ollut. Hain hänet kesken päivän kotiin lepäämään ja illalla olikin jo reippaasti kuumetta. Parissa päivässä kuume talttui ja loppu viikosta hän palasi jo hoitoon virkeän oloisena.

Päiväkodista tiedettiin kertoa, että nyt on tautia enemmänkin liikkeellä ja nimenomaan päänsäryn kanssa. Osalla tauti kuulema jää parin päivän päänsärkyyn ja osalle kehittyy kuume tauti rinnalle.

Heräsin itse lauantaina huteraan oloon ja mitatessa kuumetta huomasin syyksi yli 38asteen kuumeen. Yöllä tervehtynyt keskimmäinen tuli herättämään: päätä särkee taas. Otin hänet viereen nukkumaan ja aamulla hän heräsi hiestä märkänä ja pääkivun kanssa. Epäilen, että yöllä ollut kunnon kuume jota hikoillut sitten aamuyön aikana pois. Nyt päivällä hän on taas valitellut kovaa pääkipua jota olen lääkinnyt buranalla.

Sairastaminen on minusta todella turhauttavaa ja tylsää. Jaksamista ei ole mihinkään, toisaalta aika menee odottaessa ajan kulumista. Onneksi näin sunnuntaina itselläni kuume on laskenut vaikkakaan se ei vielä olossa näy. Kurkkua vaivaa inhottava kuristava tunne. Siihen olen käyttänyt lääkkeeksi suolavettä jolla olen kurlannut kurkkua. Se on tuonut hyvän helpotuksen kipeälle kurkulle.

Yskän helpotukseen ostin jo valmiiksi hunajaa, liman irrotukseen. Vielä ei ole ilmennyt yskää, mutta tapanani on ollut tehdä itselleni yskään hunajavettä johon olen laittanut muutamia tippoja carmolista. Ja tietenkin riittävä nesteytys on taudissa kuin taudissa ensiarvoisen tärkeää. Jostain syystä tämän noudattaminen on minulle kaikkein haastavinta.

Tylsyyden selätykseen katsoin eilen Disney plussasta uuden Elemental-elokuvan. Elokuvasta täytyy mainita, että se oli mielestäni loistavasti kirjoitettu. Elokuva sisälsi oppia tunnetaitoihin ja ymmärrystä erilaisiin temperamenteihin. Meillä nousi vanhimman lapsen kanssa tästä ainakin hyvät keskustelut. Joten iso suositus tälle elokuvalle varsinkin niille perheille joissa asuu tulisieluisempaa porukkaa :D.

Kotityöt - kaikkien vastuu

Perheissä on lukuisia tapoja jakaa tai olla jakamatta vastuuta kotitöistä. Osa antaa palkkaa ja osalla työt ovat vapaaehtoisia. Meillä olen tahtonut opettaa lapset pienestä pitäen pieniin kotitöihin, ikätaso tietenkin huomioiden. Olen tahtonut tällä opettaa vastuunottoa, kiinnittämään huomiota yhteiseen asuinympäristöön sekä ihan perusarjentaitoja. Kotitöiden lomassa lapset ovat oppineet mm. omantoiminnanohjauksen taitoja.

Olemme kokeilleet vuosien aikana lasten motivoimiseen hyvin erilaisia keinoja.. Meillä on ollut vakituiset kotityöt, vaihtelevat kotityöt, palkalliset ja palkattomat, pakotetut ja vapaaehtoiset. Erilaisten perheiden tarpeisiin sopii erilaiset mallit. Tällä hetkellä meillä on systeemi jossa on lapsille kirjattuna päivän kotityö. Kotityöt tehdään päivittäin eikä niitä ole sidottu palkkioihin. Toki ekstraa tekemällä voisi ajatella, että voisi ansaita lisätienestiä, mutta vielä lapsia ei ole houkuttanut tämä vaihtoehto. 

Kotityöt joita olemme lapsille listanneet eri päiville ovat olleet: roskien vienti (koululainen käy myös lajittelemassa lähi kierrätyspisteellä), tiskikoneen tyhjäys ja täyttö, pöydän pyyhintä, tiskaus, eteisen siivoaminen ja oman huoneen järjestely.

Työtehtävät ovat olleet pieniä ja vieneet aika vähän aikaa. Uskon, että tämä on ollut yksi syy miksi lapset ovat alkaneet sitoutua asian hoitmiseen. Vuosien harjoittelun jälkeen voin todeta, että homma on alkanut toimimaan kivasti, eikä isompia nurinoita ole enää ilmoilla. Kun tehtävälistan päivitys on seuraavan kerran ajankohtainen olen ajatellut hieman kasvattaa kotitöitä. Tällä hetkellä kotitehtävän tekoon on lapselta sujunut parista minuutista noin 10minuuttiin. Kotityölista on kirjattuna meillä  valkoiselle tussitaululle mistä voimme illoittain tarkistaa kunkin perheenjäsenen tehtävän. Ennen listan päivittämistä aion kuitenkin vielä nauttia tästä, kun jokainen hoitaa osuutensa pienen muistuttelun turvin. :) Ihana on ollut myös huomata, lasten alkaneen huolehtia tavaroistaan astetta paremmin. Kenkäeteisessä tämän on huomannut helpoiten: lapset ymmärsivät aika pian että laittaessa kengät aina hyllyyn paikalleen, siivottavaa on yksinkertaisesti vähemmän.